Tekoälyn hyödyntäminen digitaalisen median pelikentässä

Tekoäly on terminä kokenut 2000-luvun digitalisaation myötä kovan inflaation. Käytännössä jokaisen taskusta löytyy ainakin yksi elektroninen laite, jonka voidaan katsoa hyödyntävän tekoälyä tai tekoälyyn perustuvia ohjelmistoja, eikä kirjainparissa AI (artificial intelligence) ole enää samanlaista sci-fi-henkistä katkua kuin 1980-luvun tekniikkaympyröissä.

Teknologia tietysti muuttuu jatkuvasti, mikä on suurin selitys tekoälyn hyödyntämisen räjähdysmäiseen kasvuun, mutta sumeaa logiikkaa ja oppimisalgoritmejä käyttäviä sovelluksia ja esineitä on jo pelkästään ihmisten kodeissa niin paljon, että tekoälystä on tullut lähes näkymätön, mutta tärkeä osa arkipäivää.

Kun taas pohditaan, miten keinoälyä käytetään juuri digitaalisen median alalla, saadaan aika hyvä yleispätevä kuva, kuinka tekoäly ylipäätään toimii kuluttajatasollakin. Useat pelisivustot, kuten Wildz Casino, nojaavat useampaankin tekoälyjohdannaiseen ohjelmistoon tai sovellukseen, ja sosiaaliset mediat eivät toimisi ilman pitkälle kehitettyjä, käyttäjäkokemusta yksilöiviä algoritmeja.

Tekoäly voi olla käyttöliittymän perusta

Olipa kyseessä sitten fyysinen laite tai jokin digitaalisen median palvelu, kuten nettiuutisportaali, käyttöliittymä on kaiken A ja O: huonolla UI-suunnittelulla (user interface) muutoin hyvä toteutus ei koskaan lyö itseään läpi suurelle yleisölle. Loppukäyttäjät arvostavat pääasiassa aina kahta asiaa ylitse muiden: sitä, että sovellus tai laite tuo oikean, tehokkaan ratkaisun todelliseen ongelmaan ja sitä, että se on helppokäyttöinen ja selkeä.

Jos googlaa hakusanoilla “examples of bad UI design” ja selaa muutaman tulossivun, on helppo ymmärtää, miksi käyttöliittymällä on niin valtaisan suuri merkitys käytännössä kaikessa digitaalisessa mediassa, sekä myös puhelinten ja tablettien suunnittelussa. Perinteinen käyttöliittymäsuunnittelu on taiteen laji, jossa suunnittelijat pohtivat jokaisen valikon ja painikkeen merkityksen, sijoittelun ja värimaailman äärimmäisen tarkasti, mutta tekoälyn avulla digitaalisen median käyttäjäkokemuksesta voi tehdä ennennäkemättömän räätälöityä ja tarpeenmukaista.

Sosiaalinen media on jälleen hyvä esimerkki tämänkaltaisesta toteutuksesta: somepalvelu tarjoaa käyttäjälle juuri sitä sisältöä, jonka tekoäly katsoo olevan käyttäjälle kaikista hyödyllisintä ja tämän omiin mieltymyksiin sopivaa. Jotkut sovelluskehittäjät ovat kehittäneet ajatusta vielä pidemmälle rakentamalla etusivuksi dynaamisen näytön, joka voi vaikkapa ehdottaa käyttäjälle hänen viimeisintä tai yleisintä toimintoa sovelluksessa. Kaikki valikot ja toiminnot löytyvät tietysti yhä tavallisistakin valikoista, mutta tällä tavoin oikopolkuja luomalla selaamiskokemus on erittäin mieluista ja nopeaa.

Kehittyneempi tekoäly = aidompi pelikokemus

Peliala seuraa luonnollisesti erittäin tarkkaan tekoälyteknologian kehittymistä. Kaikissa moderneissa, digitaalisissa peleissä, kuten konsolilätkässä, räiskintäpeleissä ja nettikasinosloteissa tarvitaan tekoälyä, sillä peliohjelmiston ja pelaajien välinen interaktio on olennainen osa nykypelejä. Videopeleistä tehdään vuosi toisensa jälkeen yhä aidomman näköisiä ja oloisia, ja graafisten parannusten lisäksi juuri tekoälyä hiotaan aina vaan paremmaksi.

Tiedeyhteisö on onnistunut rakentamaan todella pitkälle kehitettyjä tekoälylaitteita, kuten ihmisen kaltaisia robotteja. Digitaalisen median yrityksissä kaikista uusimpia AI-tekniikoita ei kuitenkaan pystytä toteuttamaan, sillä se vaatii rahaa sekä paljon muistia ja suorituskykyä pelilaitteilta. Varsinkin Y-sukupolvea edustavat pelaajat ovat olleet omakohtaisesti todistamassa pelien tekoälyn kehittymistä: oli hyvin yleistä, että etenkin 2000-luvun konsolipeleissä oli paljon “glitchejä”, joiden avulla tietty taso tai tehtävä saatiin suoritettua paljon vaivattomammin, mitä pelin suunnittelijat olivat ajatelleet.

Varhaiset tekoälytoteutukset olivat siis pelialalla varsin alkeellisia, mutta sen aikaisella tekniikalla jälki oli parasta, mihin pystyttiin. Tietokoneen “ajattelumallit” paljastuivat nopeasti, kun samaa peliä ja tasoa pelasi monesti peräkkäin vaihtaen aina omaa taktiikkaansa. Sitä mukaa, kun pelikoneisiin on saatu lisää tehoja, myös tekoälylle on voitu opettaa runsaasti uusia päättelyketjuja ja toimintamalleja, jolloin pelikokemus ei ala toistamaan itseään konemaisesti niin nopeasti kuin ennen.

Vielä on aloja valloittamatta

Pelit ja some ovat suurimpia tekoälyä hyödyntäviä digitaalisen median palveluita, mutta eivät ainoita. Tulevaisuudessa tekoäly saattaa pystyä esimerkiksi kulkureittien ja -aikojen, selaushistorian ja ihmisen puheen perusteella tarjoamaan kaupungille liikkujalle vaihtoehtoja vaatekaupoista ja kahviloista, joista käyttäjä voisi pitää. Tulevaisuus näyttää, minkälaisia AI-innovaatioita tullaan vielä kehittämään, mutta kuten kaikessa teknologiassa, myöskin tekoälyssä on vain taivas rajana